Mikä on rasvalukko?

Syöt terveellisesti, liikut ja yrität parhaasi, mutta paino ei vain putoa? Erityisesti yli 40-vuotiaana moni nainen huomaa, ettei tuttu ”syö vähemmän, liiku enemmän” -ohje enää tunnu toimivan.

Rasvalukko · subst.

Tilanne, jossa paino jumittaa sitkeästi, vaikka tekisit kaiken oikein.

Rasvalukko on käyttämäni nimitys tilanteelle, jossa hormonaaliset muutokset, aineenvaihdunnan sopeutuminen ja elämäntavat voivat vaikeuttaa painonpudotusta. Kyse ei ole lääketieteellisestä diagnoosista, vaan tavasta kuvata painonhallinnan taustalla vaikuttavia biologisia tekijöitä.

Tunnistatko nämä?

01Paino ei laske vaikka syöt vähemmän ja liikut enemmän
02Olet kokeillut kaikki dieetit ja mikään ei toimi
03Nälkä ja makeanhimo ottavat illalla vallan.
04Vatsan seutu pyöristyy, vaikka muu keho ei muutu.
05Väsyt, nukut huonosti tai heräät kesken yön.
06Mitä tiukemmin yrität, sitä huonommin se toimii.
Tunnistaminen ei ole diagnoosi. Epäselvissä tilanteissa puhu ensin lääkärin kanssa.

Miksi tiukempi dieetti ei ole ratkaisu

Kun energiaa saadaan pitkään liian vähän, keho voi sopeutua vähentämällä energiankulutustaan ja lisäämällä näläntunnetta. Myös pitkittynyt stressi voi vaikuttaa ruokahaluun ja painonhallintaan. Toistuvien tiukkojen dieettien sijaan keho tarvitsee riittävästi energiaa, säännöllistä ravintoa ja palautumista.

  1. 01
    Tiukka dieetti
    Syömistä rajoitetaan ja energiaa voi tulla liian vähän.
  2. 02
    Keho sopeutuu
    Energiankulutus voi pienentyä ja näläntunne voimistua.
  3. 03
    Edistyminen hidastuu
    Painonpudotus voi hidastua, vaikka jatkaisit samaan tapaan.
  4. 04
    Arki kuormittuu
    Nälkä ja tiukat säännöt voivat tehdä jatkamisesta raskasta.
  5. 05 ↺
    Kierre voi jatkua
    Paino saattaa nousta takaisin, ja uusi dieetti alkaa houkutella.

Lukko aukeaa, kun kaikki viisi ovat kohdillaan.

Anni jakaa rasvalukon viiteen tekijään: ruokaan, hormoneihin, rytmiin, uneen ja stressiin. Kokeile, miltä se näyttää.

RuokaHormonitRytmiUniStressi

Annin mallissa lukko ei johdu yhdestä viasta. Jos yksikin tekijä on epätahdissa, keho pysyy säästötilassa, vaikka muu olisi kunnossa.

Mitä tutkimus sanoo.

Jokaiselle viidestä tekijästä löytyy tutkimusta. Tässä seitsemän tutkimusta, joihin sivun väitteet nojaavat. Jokaisen perään on kirjattu, mitä se ei todista.

Keskeinen tutkimus
Ruoka

Painonpidon ruokavalion hiilihydraattimäärä vaikutti veren energialähteiden pitoisuuksiin.

Kontrolloidussa ruokintatutkimuksessa 29 ylipainoista aikuista laihtui ensin 10–14 %. Sen jälkeen heidät jaettiin satunnaisesti kolmeen painonpidon ruokavalioon, joissa hiilihydraattien osuus energiasta oli 60 %, 40 % tai 20 % ja proteiinin osuus kaikissa 20 %. Kymmenen–viidentoista viikon jälkeen tutkijat mittasivat veren energialähteiden ja hormonien pitoisuuksia vuorokauden ajan. Runsashiilihydraattisella ruokavaliolla insuliini–glukagoni-suhde oli seitsenkertainen vähähiilihydraattiseen verrattuna. Aterian jälkeen 3–5 tunnin kohdalla glukoosin, beetahydroksibutyraatin ja vapaiden rasvahappojen pitoisuuksista laskettu energiasisältö oli 0,58 kcal/l pienempi, pääosin vapaiden rasvahappojen pienemmän pitoisuuden vuoksi.

Rajoitus: Pieni sivututkimus (29 henkilöä, ryhmissä 8–11) mittasi veren energialähteiden pitoisuuksia. Se ei suoraan mitannut varastorasvan saatavuutta eikä osoittanut rasvalukkoa, painonpudotusta tai nälän muutosta. Tuloksesta ei voi päätellä, että vähähiilihydraattinen ruokavalio olisi kaikille parempi.

Shimy ym., J Endocr Soc 2020;4:bvaa062 
Insuliini–glukagoni-suhde painonpitovaiheessa:
Runsashiilihydraattinen (60 %)2,5
Vähähiilihydraattinen (20 %)0,36
7×
suurempi insuliini–glukagoni-suhde runsashiilihydraattisella ruokavaliolla
−0,58
kcal/l: veren energialähteiden pitoisuuksista laskettu ero 3–5 tuntia aterian jälkeen, runsashiilihydraattinen vs. vähähiilihydraattinen (p < 0,0001)
Ruoka

Painonpudotukseen liittyviä nälkä- ja hormonimuutoksia havaittiin vielä noin vuoden kuluttua.

Tutkimukseen osallistui 50 ylipainoista aikuista, joille määrättiin kymmenen viikon erittäin niukkaenerginen ruokavalio. Alkuvaiheen painonpudotus oli keskimäärin noin 13,5 kg. Useiden ruokahalua säätelevien hormonien pitoisuudet muuttuivat ja koettu nälkä lisääntyi. Mittauksessa 62 viikon kohdalla, noin vuosi alkuvaiheen laihtumisen jälkeen, useat hormonipitoisuudet ja nälkä erosivat edelleen lähtötasosta.

Rajoitus: Pieni otos ja poikkeuksellisen ankara dieetti. Tutkimus ei kerro, miten tavallinen, maltillinen ruokavalio vaikuttaa.

Sumithran ym., N Engl J Med 2011;365:1597–1604 
Noin vuosi alkuvaiheen laihtumisen jälkeen:
Laski
LeptiiniPYYCCKInsuliini
↑ Nousi
GreliiniGIPPPKoettu nälkä
Ruoka

Aineenvaihdunta voi hidastua enemmän kuin laihtuminen selittää.

Biggest Loser -televisiokilpailun 14 osallistujaa tutkittiin kuuden vuoden seurannassa. Heidän lepoaineenvaihduntansa oli tuolloin keskimäärin 499 kcal vuorokaudessa pienempi kuin kehonkoostumuksen ja iän perusteella laskettu ennuste. Luku kuvaa laskennallista aineenvaihdunnan sopeutumista, ei koko energiankulutuksen muutosta.

Rajoitus: Erittäin pieni ja poikkeuksellinen joukko: 30 viikon äärimmäinen televisiokilpailu ja 14 osallistujan kuuden vuoden seuranta. Malliin perustuvaa sopeuma-arviota ei voi yleistää tavalliseen laihduttamiseen.

Fothergill ym., Obesity 2016;24:1612–1619 
−499
kcal vuorokaudessa: laskennallinen lepoaineenvaihdunnan sopeuma kuuden vuoden kohdalla (n = 14)
Hormonit

Vaihdevuosivaiheeseen liittyi muutoksia rasvan jakautumisessa ja energiankulutuksessa.

Lovejoy ym. seurasivat 156 naista neljän vuoden ajan. Vatsaontelon sisäinen eli viskeraalinen rasva lisääntyi merkitsevästi vain vaihdevuosiin siirtyneillä. Energiankulutusta ja rasvan hapetusta mitattiin 34 naisen alaotoksessa. Siinä unenaikaisen energiankulutuksen lasku oli vaihdevuosiin siirtyneillä suurempi kuin vertailuryhmässä (7,9 % ja 5,3 %), ja rasvan hapetus väheni vaihdevuosiin siirtyneillä 32 %.

Rajoitus: Havainnoiva tutkimus ei osoita syy-seuraussuhdetta. Kulutus- ja hapetusluvut koskevat 34 naisen alaotosta, eivät kaikkia 156 osallistujaa. Ikä ja elämäntavat voivat myös vaikuttaa.

Lovejoy ym., Int J Obes 2008;32:949–958 
Unenaikaisen energiankulutuksen lasku neljässä vuodessa (34 naisen alaotos):
Vaihdevuosiin siirtyneet−7,9 %
Vertailuryhmä−5,3 %
−32 %
rasvan hapetus vaihdevuosiin siirtyneillä 34 naisen alaotoksessa
Rytmi

Keinotekoinen vuorokausirytmin siirto muutti hormoni- ja verensokerimittauksia.

Kymmenen aikuista osallistui laboratoriokokeeseen, jossa ruokailua ja unta ajoitettiin toistuvan 28 tunnin vuorokauden mukaan. Kun rytmi oli noin 12 tuntia epätahdissa tavanomaisiin aikoihin nähden, leptiini laski 17 %, verensokeri nousi 6 % ja insuliini 22 %. Myös kortisolin vuorokausirytmi kääntyi.

Rajoitus: Kymmenen osallistujan keinotekoinen laboratorioasetelma ei vastaa tavallista arkea. Tutkimuksessa ei testattu painonpudotushoitoa, eikä yksittäisen myöhäisen illallisen vaikutuksia voi päätellä siitä.

Scheer ym., PNAS 2009;106:4453–4458 
Muutos, kun rytmi oli 12 h epätahdissa:
Insuliini+22 %
Verensokeri+6 %
Leptiini (kylläisyysviesti)−17 %
Uni

Lyhyempi nukkumismahdollisuus muutti painonpudotuksen koostumusta pienessä kokeessa.

Kymmenen ylipainoista aikuista noudatti kahdella kahden viikon tutkimusjaksolla samaa kohtalaista energiavajetta. Yöllistä vuoteessa oloaikaa varattiin toisella jaksolla 8,5 tuntia ja toisella 5,5 tuntia. Nämä ovat nukkumiseen varattuja aikoja, eivät toteutuneen unen määriä. Rasvaa katosi vastaavasti 1,4 kg ja 0,6 kg, ja rasvatonta massaa 1,5 kg ja 2,4 kg. Lyhyemmän nukkumismahdollisuuden aikana myös nälkä lisääntyi.

Rajoitus: Kymmenen osallistujaa ja kaksi viikkoa kummassakin koeolosuhteessa. Lyhyestä laboratoriokokeesta ei voi päätellä yksilön pitkän aikavälin painonpudotustulosta.

Nedeltcheva ym., Ann Intern Med 2010;153:435–441 
Mistä paino lähti kahdessa viikossa (kg):
Rasvan menetys
Vuoteessaoloaika 8,5 h1,4 kg
Vuoteessaoloaika 5,5 h0,6 kg
Rasvattoman massan menetys
Vuoteessaoloaika 8,5 h1,5 kg
Vuoteessaoloaika 5,5 h2,4 kg
Stressi

Keskivartalon rasvaan liittyy voimakkaampi kortisolireaktio.

Epel ym. vertasivat 59 tervettä, vaihdevuosia edeltävää naista: 30:llä oli korkea ja 29:llä matala vyötärö-lantiosuhde. Korkean suhteen ryhmä raportoi enemmän kroonista stressiä ja koki laboratoriotehtävät uhkaavammiksi. Ensimmäisessä stressitilanteessa heidän kortisolivasteensa oli suurempi. Toistuvissa tilanteissa ero korostui hoikilla korkean vyötärö-lantiosuhteen naisilla.

Rajoitus: Poikkileikkaustutkimus osoittaa yhteyden, ei syytä tai sen suuntaa. Se ei todista, että stressi aiheutti keskivartalon rasvan kertymisen tai että stressin vähentäminen johtaisi painonpudotukseen.

Epel ym., Psychosom Med 2000;62:623–632 
59
naista: korkean vyötärö-lantiosuhteen ryhmällä suurempi kortisolivaste ensimmäisessä stressitilanteessa

Johtopäätös

Painonhallinta on yksilöllistä, eikä vaikeus pudottaa painoa tarkoita itsekurin puutetta. Painonpudotuksen jälkeen keho voi sopeutua: energiankulutus voi pienentyä ja nälkä voimistua, mikä saattaa vaikeuttaa tuloksen ylläpitämistä. Myös vaihdevuosivaiheen muutokset, uni ja stressi voivat vaikuttaa siihen, miten painonhallinta sujuu. Siksi uskon ravitsevaan ruokaan, riittävään energiaan ja palautumiseen sekä tapoihin, joita voi ylläpitää arjessa. Käytän sanaa rasvalukko kuvaamaan tilannetta, jossa painonhallinta tuntuu vaikealta. Se ei ole lääketieteellinen diagnoosi, eivätkä tutkimukset osoita yhtä kaikille yhteistä lukkoa.

Haluatko kuulla, miten rasvalukkoa puretaan käytännössä?

Katso masterclass

Mitä rasvalukko ei ole.

Ei diagnoosi

Rasvalukko on Annin nimitys ilmiölle. Se ei ole lääketieteellinen diagnoosi eikä tutkimuskirjallisuuden termi.

Ei ainoa selitys

Kilpirauhasen vajaatoiminta, PCOS, lääkitykset ja muut sairaudet voivat pysäyttää painon samalla tavalla.

Ei oikotie

Yksilölliset tulokset vaihtelevat. Mikään tässä ei lupaa tiettyä määrää kiloja tietyssä ajassa.

Ei sinun syysi

Kun keho sopeutuu niukkuuteen, kyse ei ole tahdonvoimasta.

Hakeudu ensin lääkäriin, jos

painosi muuttuu selittämättömästi, kuukautiskiertosi on sekaisin, olet poikkeuksellisen väsynyt tai käytät lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa painoon.

Anni Sirviö ennen ja jälkeen
”Kroppani ei ollut dieetin tarpeessa, se oli vain rasvalukossa.”

Anni Sirviö

FBF-menetelmän neljä vaihetta
01HerätäPoista hormonisumu ja väsyttävä syömiskierre.
02SytytäKäynnistä aineenvaihdunta syömällä niin, että ruoka ruokkii kehoa eikä kuormita sitä.
03PoltaKeho alkaa käyttää varastorasvaa, ja nälkä tasaantuu.
04VakiinnutaUusi rytmi ja ruokavalio juurtuvat arkeen.

Kuule koko selitys Annilta.

Maksuton masterclass kertoo, miten rasvalukko puretaan ruoan avulla.

Katso masterclass Tee rasvalukko-testi
Lähteet
  1. Shimy KJ, Feldman HA, Klein GL, Bielak L, Ebbeling CB, Ludwig DS. Effects of dietary carbohydrate content on circulating metabolic fuel availability in the postprandial state. J Endocr Soc 2020;4:bvaa062. PubMed
  2. Sumithran P, Prendergast LA, Delbridge E ym. Long-term persistence of hormonal adaptations to weight loss. N Engl J Med 2011;365:1597–1604. PubMed
  3. Fothergill E, Guo J, Howard L ym. Persistent metabolic adaptation 6 years after “The Biggest Loser” competition. Obesity 2016;24:1612–1619. PubMed
  4. Lovejoy JC, Champagne CM, de Jonge L ym. Increased visceral fat and decreased energy expenditure during the menopausal transition. Int J Obes 2008;32:949–958. PubMed
  5. Scheer FA, Hilton MF, Mantzoros CS, Shea SA. Adverse metabolic and cardiovascular consequences of circadian misalignment. PNAS 2009;106:4453–4458. PubMed
  6. Nedeltcheva AV, Kilkus JM, Imperial J ym. Insufficient sleep undermines dietary efforts to reduce adiposity. Ann Intern Med 2010;153:435–441. PubMed
  7. Epel ES, McEwen B, Seeman T ym. Stress and body shape: stress-induced cortisol secretion is consistently greater among women with central fat. Psychosom Med 2000;62:623–632. PubMed

Sivu on yleistä tietoa eikä lääketieteellistä neuvontaa. Yksittäiset tutkimukset ovat pieniä, eivätkä ne todista, että rasvalukko on erillinen sairaus tai että mikään menetelmä toimii kaikille. Lue lisää vastuuvapauslausekkeesta.